Keskustelu:Vuoden 2018 toiminta/temp2

Viimeisin kommentti: 7 vuotta sitten käyttäjältä Zache aiheessa Programs osiosta siirrettyä tekstiä

Programs osiosta siirrettyä tekstiä

Teksti on siirretty pois programs-sivulta selvennykseksi. Alunperin pääasiassa slackissä --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 17.01 (EEST)Vastaa

kansallismuseo vie aikaisempaa olemassaolevaa esihistoria-aineistoaan Wikikirjastoon. Tekstiä ja kuvia jotka on alunperin tehty 1998-näyttelyyn, päivitetty 2006 ja otettu myöhemmin pois, koska tekstiä ei ole ylläpidetty. Aineisto on ollut haluttua ja sitä on kyselty joten ne haluaa sen uudestaan esille ja ne toimittaa/päivittää tekstin uusiksi ja vie sen wikikirjastoon. Meihin liittyvää aktiviteettia. tammikuussa on edithaton museoviraston/kansallismuseon henkilökunnalle joissa on tarkoitus saada Educa-messulla (26.-27.1.2018, messukeskus) esiltetävää sisältöä Wikikirjastoon. Educa-messuilla on jokin muokkaustapahtuman tapainen asian kansallismuseon standillä, Messujen jälkeen on helmikuun alussa edithaton johon voi ilmoittautua messuilla. Tarkat päivät joita suunniteltiin on Terolla. Tarkoitus on myös viedä esihistoria-aineistoon sisältyvää aineistoa Wikidataan; kåytännössä tietoja esineistöstä joka liittyy tuohon esihistoria-aineistoon. Wikidataan vietävän tiedon lähde on Finna.

Finna siksi, että sen metadata on CC0

Meidän selkeät taskit on, että meiltä tulee edithatoneihin wikipedistejä neuvomaan, neuvotaan muokkaamisessa noin ylipäätänsä ja toteutetaan esihistoria-aineiston (pienimuotoiset) importit. Ei tehdä mitään suurta ennen kuin tiedetään mitä ollaan oikeasti tekemässä ja referenssinä, niin esihistoria-näyttelyn esinemäärä on 750 esinettä. . Avoimet edithatonit ovat hirvittävän huonoja siinä, että saataisiin mitään numeroissa mitattavia tuloksia. Ne on osin myös ihan oikeasti sitä, että pahimmillaan paikalla on pelkästään järjestäjät itse. Eli tätä ei pidä käyttää syynä SAPG:ssa niiden järjestämiseen. Se mitä me ollaan historiallisesti saavutettu edithatoneilla on se, että me ollaan päästy niissä tekemään yhteistyötä (pääasiassa GLAM:ien kanssa) siten, että siellä on ollut aikaa kertoa rauhassa Wikipediasta/Wikimediasta organisaation edustajille ja tämä on johtanut edelleen sellaisiin syvempiin yhteistyökuvioihin jotka ovat mielenkkiintoisia. Eli edithatoneilla ei tosiasiassa pyritä uusien käyttäjien saamiseen,muokkauksiin,kuvien tallentamiseen vaan kohdeorganisaation henkilökunnan kouluttamiseen ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Poikkeuksena sellaiset edithatonit jotka ovat oikeasti hyvin suunniteltuja ja valmisteltuja, mutta tämä siis pätee suurinpaan osaan meidän edithatoneista.


Käytännön esimerkkejä: Rupriikin:n edithatoneista alkanut yhteistyö on johti edithatoniin jossa dokumentoitiin muuton takia sulkeutuva museo ja edelleen pelimuseo edithaton-sarjaan jossa kirjoitettiin pienellä porukalla 100:sta suomalaisesta videopelistä artikkeleita uuden pelimuseon näyttelyyn liittyen.

Nyt tuo yllämainittu Kansallismuseon aineistovienti on ainakin jossain määrin seurausta siitä, että ollaan pidetty edithatoineita sielllä joissa ollaan kerrottu Wikipediasta/Wikimediasta ja sen mahdollisuuksista ja he ovat sen perusteella löytäneet heille mielekkään tavan edetä. Tätä kuitenkaan ei olisi tapahtunut jos heillä ei olisi ollut niitä pohjatietoja. (edited)

Yksi asia jonka kuvittelisin etenevän samalla tavalla on se, että vaikka lisenssiasiat eivät etene hirveän nopeaasti, niin kun päästään kertomaan GLAM:n henkilökunnalle siitä, että avoimet lisenssit ovat tärkeitä, niin aina vähän kerrassaan niitä otetaan paremmin huomioon. Nyt ollaan kerrottu, että myös CC0 pitää ottaa huomioon, koska sillä on merkitystä yhdisteltäessä eri datalähteitä niin todennäköisesti se näkyy päätöksissä tulevaisuudessa. Aikajänne kuitenkin siinä, että asiaa aletaan tiedostamaan, siitä tehdään päätöksiä ja, että se näkyy ulkopuolisille lasketaan kuitenkin vuosissa.

mut joka tapauksessa jokin tälläinen kannattaisi pistää edithatonien mittariksi.

sit sellainen ajatus tuli myös mieleen, että jos pitää saada lisättyä kansainvälistä yhteistyötä jotenkin tai projektien vaikuttavuutta, niin helpoin tapa siihen olisi se, että dokumentoidaan tehtyjä asioita englanniksi. Esimerkiksi siten, että dokumentoidaan frwikin wikidata/tietolaatikkomoduulien kopiointi fiwikiin siten englanniksi, että sen perusteella sen pystyy toistamaan jossain toisessa wikimedian wikissä. Tai, että käännetään frwikin manuaali suomen lisäksi englanniksi Tai, että käännetään wikiloikassa tehdyt graafi/kartta/wikidata ohjeet/esimerkit myös englanniksi mediawiki.org:iin tai wikidata.orgiin. Tämä nostaa nuo proggikset pienen kielialueen puuhastelusta kansainväliseksi toiminnaksi. Huono puoli asiassa (tai hyvä) on se, että hommassa pitää huomioida alusta lähtien se, että sen on tarkoitus olla monikielistä joka nostaa työmäärää.

Palaa sivulle ”Vuoden 2018 toiminta/temp2”.